So we had corona... Two weeks of quarantine at home, just the two of us. I only had a runny nose, caugh, muscle ache, headache & fatigue. Nothing too dramatic. The fatique was extremely strong. I felt that my body was fighting against something strong. Luckily I got the symtoms two days before Totti so when I was too tired to make food, he was up. After two days I was much better and then it was my turn. I lost my sense of smell and taste. My nepalese friends brought us some indian herbs so I tried to improve every day. I'm super glad that I got to spend the quarantine with the best possible person. Alone it would have been terrible.
Korona nappas meidät. Kaks viikkoo, vain me kaks. Oireina oli vuotavanenä, yskä, lihaskipu, päänsärky & väsymys. Ei mitään liian vakavaa. Väsymys oli kyllä kova. Tunsi että keho taistelee kovaa virusta vastaan. Onneksi sairastuin kaksi päivää ennen Tottia niin teimme ruokaa vuorotellen. Joskus ei pystynyt nousemaan sängystä kun alkoi heikottamaan, mutta tätä kesti onneksi vain pari päivää. Menetin haju- ja makuaistin pariksi viikoksi. Nepalilaiset toivat mulle intialisia yrttejä, yritin herätellä aisteja niillä joka päivä. Oon super ilonen, että sain viettää karanteenin parhaimmasta parhaan tyypin seurassa, yksin olisi ollut kamalaa.
 |
| Our friends were in quarantine at the same time so we went for a forest adventure together via phone. Meiän frendit olivat karanteenissa samaan aikaan, menimme puhelin videon välityksellä metsäseikkailuille yhdessä. |
